Lestijärven kunnostussuunnittelu on edennyt vaihtoehtojen punnitsemiseen. Syyskuun lopun yleisötilaisuudessa esiteltiin keinoja, joilla järven kohdistuvaa kuormitusta voitaisiin vähentää ja turvata järven nykyinen hyvä kunto. Mahdollisia keinoja ovat uusien kosteikkojen rakentaminen, Teerinevan kunnostaminen ja peltojen rakennekalkitus.
Lestijärven kunta järjesti 29. syyskuuta yleisötilaisuuden Lestijärven koululla. Sitowisen vesipalveluiden projektipäällikkö Simo Tammela esitteli työn etenemistä ja alustavia suunnitelmia kunnostustoimiksi.
Lestijärven kunta on tilannut kunnostussuunnitelman Sitowiseltä. Tavoitteena on vähentää Lestijärveen tulevaa kuormitusta ja löytää siihen toimivia ja toteuttamiskelpoisia keinoja.
Paikallisten asukkaiden ja maanomistajien tietoa alueesta tarvitaan, kun suunnittelijat arvioivat eri kunnostusvaihtoehtoja.
”Paikalliset asukkaat ja maanomistajat tuntevat alueen ja vesistöissä vuosien aikana tapahtuneet muutokset. Heidän havaintonsa täydentävät selvityksistä saatavaa tietoa. Siksi haluamme kuulla paikallisten näkemyksiä mahdollisimman laajasti”, kunnanjohtaja Päivi Rautio sanoo.
Lestijärveen kohdistuu kuormitusta, joka voi heikentää sen tilaa tulevaisuudessa. Riskejä ovat rehevöityminen ja veden tummuminen. Siksi etenkin pelloilta ja metsistä tulevaa kuormitusta halutaan vähentää.
Kunnostustoimia suunnitellaan useille alueille
Sitowisen asiantuntijat kartoittavat keinoja kuormituksen vähentämiseen. Tähän mennessä vaihtoehdoiksi ovat nousseet kosteikkojen rakentaminen, Teerinevan kunnostaminen ja peltoalueiden rakennekalkitus. Toimet suunnattaisiin alueille, joilta kulkeutuu paljon kuormitusta Lestijärveen. Esimerkiksi kosteikot voivat pidättää ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden päätymistä järveen. Samalla ne voivat vähentää tulvimista ja tasata virtaamahuippuja.
Suunnittelun aikana Lehtosenjoen, Mustikkapuron, Pappilanjoen ja Oripuron alueet ovat nousseet esiin mahdollisina kunnostuskohteina. Kosteikkoja esitetään Pappilanjoen, Mustikkapuron ja Oripuron alueille. Lehtosenjoen alueella yksi vaihtoehto on Teerinevan kunnostaminen. Lisäksi peltojen rakennekalkitus voisi vähentää pelloilta vesistöihin kulkeutuvaa kuormitusta.
Suunnittelijat ovat etsineet paikkatietojen ja ilmakuvien avulla alavia ja ajoittain kosteita alueita, jotka voisivat sopia kosteikkojen paikoiksi. Kosteikkoja on pyritty sijoittamaan valuma-alueiden loppupäähän, jotta ne voisivat käsitellä mahdollisimman suuren alueen vesiä.
”Nyt olemme tunnistaneet mahdollisia kohteita. Seuraavaksi meidän pitää arvioida tarkemmin, mitkä toimet olisivat sekä vaikuttavia että käytännössä toteuttamiskelpoisia. Lisäksi maanomistajan myötämielinen suhtautuminen on tärkeää”, sanoo Tammela.
Maanomistajia kiinnostivat suunniteltujen toimien vaikutukset
Yleisötilaisuudessa osallistujia kiinnostivat erityisesti suunniteltujen toimien sijainti ja vaikutukset. Paikalla oli alueen maanomistajia, ja keskustelua käytiin muun muassa kosteikkojen vaikutuksista viljelyyn ja alueiden vesitalouteen.
Paikalliset kertoivat myös omista havainnoistaan. Esille nousivat etenkin rantojen ja jokisuiden liettyminen ja mataloituminen sekä järveen kulkeutuva kiintoaines. Osallistujat ehdottivat myös vaihtoehtoisia paikkoja joillekin suunnitelluille toimille.
Kunnostussuunnitelma valmistuu vuoden lopussa
Sitowise laatii kunnostussuunnitelman vuoden 2026 loppuun mennessä. Ennen työn valmistumista järjestetään vielä kolmas yleisötilaisuus, jossa esitellään loppuraportti ja toimenpidesuositukset.
Hankkeen toteuttaa Lestijärven kunta. Keski-Suomen elinvoimakeskus on myöntänyt hankkeelle EU-rahoitusta.
Tutustu tarkemmin suunnitelmiin ja yleisötilaisuuden keskusteluun:
Sitowisen esitys yleisötilaisuudessa 29.9.2026
Lestijärven kunnostussuunnitelman yleisötilaisuuden muistio 29.9.2026
Kosteikko pidättää ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden päätymistä vesistöön. Kuva 29.9. yleisötilaisuuden esitysmateriaalista
